|
Aurinko laski Helsingissä. Hymyilevin kasvoin ihmiset palasivat tapahtumapaikalle Saalemiin. Väsyneinä mutta tyytyväisinä katutyöntekijät kertoivat, kuinka upeaa oli kohdata avoimia sydämiä ja johdattaa ihmisiä uskoon. Kaikkien mielestä ruusujen jakaminen kadulla kontaktin saamiseksi oli menestys! (Seirakunnan johto oli aluksi epäileväinen, kun ehdotin ruusujen jakamista.) Voice in the City sponsoroi tapahtumaa 2000 ruusulla, joista n. 500 jaettiin kaduilla katutyöntekijöiden toimesta kolmen päivän aikana. Joka iltapäivä 60-100 seurakuntalaista lähti kaduille julistamaan evankeliumia -monille heistä tämä oli ensimmäinen kerta! Ilta toisensa jälkeen n. 2000 hengen kokoussali täyttyi ihmisisä -rikkaista, köyhistä, vanhoista, nuorista, uskonnollisista ja okkultismia harrastavista! JOtkut olivat sairaita fyysisesti tai psyykkisesti. Jeesus oli läsnä kohdaten heidän tarpeensa niinkuin vain Hän voi! Salin etuosa ja käytävät olivat tungokseen asti täynnä, kun kuulijat astuivat esille sanoman koskettamina. Jotkut etsivät pelastusta ensimmäistä kertaa, toiset halusivat uudelleen antautua Herralle. Toisten itkiessä Herran edessä taivas iloitsi! Sanoman vaikutus ulottui pitkälle kokoussalin ulkopuolelle internetin välityksellä.
Aamuseminaarit vaikuttivat voimallisesti kaikkiin n. 400 osallistujaan Gaylen ja minun jakaesa Sanaa. Monet seurakuntien johtajat ja pastorit halusivat kuulla opetusta käytännön evankelioimisesta omien seurakuntiensa alueilla. Todistuksia:Petteri: “Oikea jalkani ja selkäni oli kipeä Viisi vuotta. Yhtäkkiä olin täysin parantunut!" Ruut: “Neljännen lapsen synnyttyä minulla on ollut ongelmia lantioissa. En ole pystynyt nostamaan jalkaani ilman kipua. Ylistyksen aikana kipu yllättäen katosi. Aloin tanssia kaätävällä - olen nyt täysin parantunut!" Viimeiseen tilaisuuteen sapui nuori mies, joka oli syvällä okkultismissa. Hänellä oli saatanallisia merkkejä ja korvakorut. Yllättäen hän parantui vaikeasta selkäkivusta. Kun alttarikutsi annettiin, katsoin, kuinka hän hyppi penkkien yli raivatessaan tietän kohti alttaria niin nopeasti kuin pystyi. Hän antoi elämänsa Herralle itkien. |